5. huhtikuuta 2015

Haastepostaus nro quince (15): Lapsuuteni, mi infancia


Nyt on ollut muutaman postauksen verran taukoa haasteesta, koska ajattelin että vaihtelu voisi tehdä lukijoille sekä mulle ihan hyvää. :'D

No mutta, haaste jatkukoon ja tällä kertaa Ellu avautuu teille omasta lapsuudestaan!

Jos pitäisi valita yksi adjektiivi kuvaamaan omaa lapsuutta, niin valitsisin tämän: iloinen.

Kyllä vaan, iloinen. :D Sillä mä jaksoin aina hymyillä vaikka vastoinkäymisiä riitti lapsuuteni aikana. Mua on kutsuttu moneen otteeseen (varsinkin vanhempien ihmisten suusta) oikeaksi hymytytöksi! Tähän liittyen mun nimestä kuulemma meinasi tulla Ilona ja se ois ironisesti sopinutkin mun nimeksi. :'D On Elisakin kiva nimi, ei siinä!

Mitäpä mun lapsuuteen sitten kuului?



Noh, ensinnäkin synnyin kuopuksena ja sain neljä isosisarusta.
Olin taaperona oikea vilperi sekä nirso ruuan suhteen (:D). Kaikki perheessä jaksoi mua aina leikittää aina kun vain aikaa riitti. Äidin kanssa silti eniten vietin aikaa, sillä äiti oli silloin kotiäitinä. En siis ole koskaan ollut missään päiväkodissa tms. Tai no seurakuntakerhossa (mikälieoli) kävin ennen eskarille menoa jonkin aikaa.

Sittenpä koittikin pikku-Ellun ensimmäinen eskaripäivä! Siitä ajasta on kyllä vähän muistikuvia, mutta sen muistan ainakin että ainoa tyttö siellä olin. :D Ja niinpä leikin poikien kanssa poikien leikkejä, heh. Ykkösellä sitten jatkui sama meininki, ainoana tyttösenä siis. Paitsi ainoa ero oli siinä, että ykkös- ja kakkosluokkalaiset oli silloin samassa luokkatilassa joten en itse luokassa ainoa likka joutunut olemaan. 8)

Kakkosella sitten vaihtui koulu toiseen ja samoihin aikoihin tapahtui meillä kotona. Nimittäin vanhempien ero, joka oli tietty erittäin iso asia varsinkin meille perheen lapsille.

Eroajasta en (onneksi) muista oikein mitään, mutta muutin silloin äidin sekä kahden isosiskon kanssa uuteen kotiin. Muut sisarukset olikin jo muuttaneet silloin pois.

Isän kanssa silti vietin eniten aikaa, sillä kävin edelleen koulua sillä suunnalla missä isä asui. Siellä vietin siis arkipäivät ja äidin luokse menin viikonlopuiksi. Tätä jatkuikin muutama vuosi ennen kuin tilanne kääntyi päinvastoin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Noh, isän ja siskoni kanssa vietettiin arkena aikaa ja koulu sujui hyvin ja kavereita oli.

Sitten tapahtui seuraavia isoja muutoksia. Nimittäin vanhempien uudet puolisot!

Ensimmäisenä äiti tapasi uuden miehensä ja muutettiin sitten Raahesta Kempeleeseen ja he menivät naimisiin.
Vuosi tämän jälkeen isälläkin onnisti rakkausrintamalla ja taloon muutti uusi vaimo sekä kolme uutta sisarta. Siitä alkoi sitten yhteiselo näiden uusien ihmisten kanssa!

Siskopuolesta sain parhaan ystävän, jonka kanssa ollaan oltu tekemisissä tähän päivään asti eli aikalailla kymmenisen vuotta. :) Yhdessä ollaan kasvettu ja koettu kaikenlaista, niin hyviä kuin huonojakin asioita.

Sitten kun muutettiin Kempeleestä takaisin Raaheen, kääntyi asuminen toistepäin eli arkisin olin äidin luona ja viikonloput isällä. Viikonloppuja odotin innolla, koska siellä odotti mitä parhain seura. :D

Muutama vuosi sen jälkeen isä perheineen päätti muuttaa hieman kauemmas Keski-Suomeen, jolloinka välimatka suureni ja ei nähty enää niin usein. Mutta tämänkin jälkeen kävin lomilla siellä ja samalla suoritin peruskouluni loppuun uudessa koulussa. :)

Näin tämä lapsuus on tullut vietettyä suurilta osin. On ollut eroja, uusia perheitä, surua, vihaa, rakkautta, lämmintä ystävyyttä, riitoja, välikatkoksia ja kaikkea mahdollista. Mutta hyvillä mielin on lapsuus ''lusittu'' loppuun ja nyt alkaa tämä uusi vaihe, eli aikuisuus!

Te lukijat, jotka vielä lapsia olette, niin nauttikaa lapsuudesta vielä kun voitte! :) Teillä ei ole vielä mikään kiire aikuistua. Lapsuus on ihanaa aikaa <3



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti